Kategoria: Korvaukset ja talous
URL-ehdotus: /potilasvahinkojen-korvaustaulukko/
Meta title: Potilasvahinkojen korvaustaulukko – näin korvaukset määräytyvät
Meta description: Potilasvahinkojen korvaustaulukko auttaa hahmottamaan, mistä korvaus koostuu. Lue selkeä opas tilapäisestä haitasta, pysyvästä haitasta, kuluista ja ansionmenetyksestä.

Potilasvahinkojen korvaustaulukko – mitä sillä tarkoitetaan?

Moni potilasvahingon kokenut etsii tietoa siitä, kuinka paljon korvausta voi saada. Hakusana potilasvahinkojen korvaustaulukko on ymmärrettävä, sillä potilas haluaa usein nopeasti tietää, onko kyse sadoista, tuhansista vai kymmenistä tuhansista euroista.

Potilasvahingoissa ei kuitenkaan ole yhtä ainoaa taulukkoa, josta lopullinen korvaus voitaisiin suoraan katsoa. Korvaus määräytyy sen perusteella, mitä vahinkoa pidetään korvattavana potilasvahinkona ja millaisia seurauksia siitä on aiheutunut.

Potilasvakuutuksesta voidaan korvata potilasvahingon aiheuttamia ylimääräisiä tarpeellisia kustannuksia ja muita menetyksiä. Sellaisia kuluja ei korvata, jotka olisivat aiheutuneet ilman potilasvahinkoakin. (Potilasvakuutuskeskus)

Mitä potilasvahingosta voidaan korvata?

Potilasvahingosta voidaan maksaa korvausta esimerkiksi seuraavista:

• hoito- ja lääkekuluista
• matkakuluista
• muista tarpeellisista vahingosta aiheutuneista kuluista
• ansionmenetyksestä
• tilapäisestä haitasta eli kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä epämukavuudesta
• pysyvästä toiminnallisesta haitasta
• pysyvästä kosmeettisesta haitasta
• kuolemantapauksessa hautauskuluista ja elatuksen menetyksestä

Korvauksen kannalta keskeistä on se, mikä osa potilaan tilanteesta johtuu juuri potilasvahingosta. Alkuperäisestä sairaudesta, vammasta tai muusta taustalla olevasta terveydentilasta aiheutuvia seurauksia ei yleensä korvata potilasvahinkona.

Tilapäinen haitta eli kipu ja särky

Tilapäinen haitta tarkoittaa potilasvahingosta aiheutuvaa ylimääräistä kipua, särkyä ja muuta epämukavuutta. Sitä arvioidaan pääosin objektiivisten seikkojen perusteella, kuten vamman laadun, vaikeusasteen, hoidon tarpeen ja toipumisajan mukaan. Potilaan oma kivun kokemus ei yleensä yksin ratkaise korvauksen määrää. (Potilasvakuutuskeskus)

Vuoden 2026 soveltamisohjeen mukaan fyysisen tilapäisen haitan korvausluokat ovat seuraavat: (Liikenne- ja potilasvahinkolautakunta)

Tilapäisen haitan taulukko antaa suuntaa, mutta se ei ole automaattinen hinnasto. Korvaus arvioidaan aina tapauskohtaisesti.

Psyykkinen tilapäinen haitta

Potilasvahinko voi aiheuttaa myös psyykkistä haittaa. Tällainen tilanne voi tulla arvioitavaksi esimerkiksi silloin, jos vahingosta aiheutuu poikkeuksellista ahdistusta, pelkoa, masennusoireilua tai muuta psyykkistä kuormitusta.

Vuoden 2026 soveltamisohjeessa psyykkisen tilapäisen haitan korvausluokat ovat:

Psyykkinen haitta edellyttää yleensä lääketieteellistä selvitystä. Pelkkä tyytymättömyys hoitoon tai hoitoprosessiin ei yleensä riitä korvauksen perusteeksi.

Pysyvä toiminnallinen haitta

Pysyvä toiminnallinen haitta tarkoittaa vahingosta jäävää pysyvää toimintakyvyn alenemaa. Kyse voi olla esimerkiksi liikerajoituksesta, hermovauriosta, kroonisesta kiputilasta, aistivammasta tai muusta pysyvästä toimintakykyä rajoittavasta seurauksesta.

Potilasvakuutuksesta korvataan vain se ylimääräinen pysyvä haitta, joka aiheutuu potilasvahingosta. Alun perin hoidettavana olleesta sairaudesta tai muusta potilaalla jo olleesta vammasta aiheutuvaa haittaa ei korvata potilasvahinkona. (Potilasvakuutuskeskus)

Pysyvä haitta arvioidaan haittaluokissa 1–20. Haittaluokka 1 tarkoittaa lievintä ja haittaluokka 20 vaikeinta haittaa. Pysyvä haitta ei ole sama asia kuin työkyvyttömyys. Henkilö voi olla työkyvytön ilman suurta haittaluokkaa tai hänellä voi olla pysyvä haitta, vaikka hän pystyisi jatkamaan työelämässä. (Liikenne- ja potilasvahinkolautakunta)

Vuoden 2026 peruskorvaustaulukko 18-vuotiaalle on:

Lopulliseen korvaukseen vaikuttaa muun muassa vahingoittuneen ikä sekä se, kuinka suuri osa haitasta johtuu potilasvahingosta.

Pysyvä kosmeettinen haitta

Potilasvahingosta voi jäädä myös pysyvä kosmeettinen haitta. Tällainen voi olla esimerkiksi näkyvä arpi, epämuodostuma tai muu ulkonäköön vaikuttava pysyvä muutos.

Vuoden 2026 soveltamisohjeessa pysyvän kosmeettisen haitan korvausluokat ovat:

Kosmeettisen haitan arvioinnissa merkitystä voi olla esimerkiksi arven sijainnilla, koolla, näkyvyydellä ja sillä, kuinka selvästi se erottuu tavanomaisessa kanssakäymisessä.

Ansionmenetys potilasvahingossa

Jos potilasvahinko aiheuttaa työkyvyttömyyttä ja sen vuoksi tulot pienenevät, potilas voi hakea korvausta ansionmenetyksestä. Ansionmenetystä voidaan korvata myös osittaisen työkyvyttömyyden perusteella. Jos potilas pystyy vahingon jälkeen työskentelemään esimerkiksi osa-aikaisesti, korvausta voidaan maksaa kokoaikatyön ja osa-aikatyön palkan erotuksesta. (Potilasvakuutuskeskus)

Ansionmenetyksessä arvioidaan yleensä, mitä potilas olisi ansainnut ilman potilasvahinkoa ja mitä hän on vahingon jälkeen ansainnut tai voinut ansaita.

Miksi korvaustaulukko ei yksin ratkaise asiaa?

Potilasvahinkojen korvaustaulukko antaa vain lähtökohdan. Sama toimenpide, sama diagnoosi tai sama komplikaatio ei aina johda samaan korvaukseen.

Korvauksen määrään vaikuttavat esimerkiksi:

• mikä vahinko on todettu korvattavaksi potilasvahingoksi
• kuinka pitkä ylimääräinen toipumisaika vahingosta aiheutui
• mitä lisähoitoja tai toimenpiteitä tarvittiin
• jäikö vahingosta pysyvä haitta
• aiheutuiko potilaalle ansionmenetystä
• liittyvätkö kaikki oireet potilasvahinkoon vai osittain alkuperäiseen sairauteen
• mitä selvityksiä potilas pystyy esittämään kuluista, menetyksistä ja haitasta

Siksi potilasvahinkojen korvaustaulukkoa kannattaa lukea suuntaa antavana apuvälineenä, ei varmana lupauksena tietystä korvaussummasta.

Miten korvausta haetaan?

Potilasvahinko ilmoitetaan Potilasvakuutuskeskukselle kirjallisesti. Ilmoituksen voi tehdä sähköisesti tai lomakkeella. Potilasvahinkoilmoitus on muistettava tehdä määräajassa, eli yleensä kolmen vuoden kuluessa siitä, kun vahinko on tullut ilmi. (Potilasvakuutuskeskus)

Korvauksia varten kannattaa kerätä talteen esimerkiksi:

• kuitit ja maksutositteet
• lääke- ja hoitokulujen tiedot
• matkakulut
• sairauslomatodistukset
• palkkatiedot
• Kelan ja muiden tahojen päätökset
• lääkärinlausunnot ja hoitoasiakirjat

Mitä paremmin kulut ja menetykset pystytään yhdistämään potilasvahinkoon, sitä helpompi niitä on arvioida korvauskäsittelyssä.

Yhteenveto

Potilasvahinkojen korvaustaulukko auttaa hahmottamaan korvausten suuruusluokkaa. Erityisesti tilapäisen haitan, pysyvän haitan ja pysyvän kosmeettisen haitan korvauksissa käytetään taulukoita ja ohjeita.

Lopullinen korvaus ratkaistaan kuitenkin aina tapauskohtaisesti. Tärkeintä on selvittää, mitä vahinkoa pidetään potilasvahinkona, mitä seurauksia siitä on aiheutunut ja kuinka hyvin kulut, menetykset ja haitta voidaan osoittaa.

Tämä artikkeli on yleinen tietopaketti potilasvahinkojen korvauksista. Se ei korvaa Potilasvakuutuskeskuksen, viranomaisen, terveydenhuollon ammattilaisen tai lakimiehen antamaa neuvontaa.

Lähteet

Potilasvakuutuskeskus: Korvaukset
https://www.pvk.fi/korvauksenhakija/korvaukset/

Potilasvakuutuskeskus: Tilapäinen haitta eli kipu ja särky
https://www.pvk.fi/korvauksenhakija/korvaukset/tilapainen-haitta/

Potilasvakuutuskeskus: Pysyvä toiminnallinen haitta
https://www.pvk.fi/korvauksenhakija/korvaukset/pysyva-toiminnallinen-haitta/

Potilasvakuutuskeskus: Ansionmenetys
https://www.pvk.fi/korvauksenhakija/korvaukset/ansionmenetys/

Potilasvakuutuskeskus: Näin teet potilasvahinkoilmoituksen
https://www.pvk.fi/vahinkoilmoitus/potilasvahinkoilmoitus/

Liikenne- ja potilasvahinkolautakunta: Tilapäisen haitan, pysyvän haitan sekä pysyvän kosmeettisen haitan korvaukset 1.1.2026 alkaen
https://www.liipo.fi/liikennevahingot/kayttoapuri/tilapaisen-haitan-pysyvan-haitan-seka-pysyvan-kosmeettisen-haitan-korvaukset-1.1.2026-alkaen.html

Liikenne- ja potilasvahinkolautakunta: Tilapäinen haitta
https://www.liipo.fi/liikennevahingot/korvausohjeet/tilapainen-haitta-kipu-ja-sarky.html

Liikenne- ja potilasvahinkolautakunta: Pysyvä haitta
https://www.liipo.fi/liikennevahingot/korvausohjeet/pysyva-haitta.html

Potilasasiakirjat sisältävät tietoa terveydentilastasi, tutkimuksista, diagnooseista ja hoitotoimenpiteistä. Ne ovat välttämättömiä hoidon jatkuvuuden ja potilasturvan kannalta, mutta samalla hyvin arkaluonteisia. Siksi potilaan oikeudet potilasasiakirjoihin ja tietosuojaan ovat keskeinen osa potilaan asemaa Suomessa.

Oikeus nähdä, mitä sinusta on kirjattu

Yksi tärkeimmistä potilaan oikeuksista on oikeus saada tieto siitä, mitä tietoja hänestä on kirjattu terveydenhuollon järjestelmiin. Tämä ei ole vain muodollisuus, vaan käytännön keino tarkistaa, että hoitotiedot ovat oikein ja ajantasaiset.

• Voit pyytää nähtäväksi potilasasiakirjasi hoitopaikasta
• Monilla alueilla osan tiedoista voi nähdä myös sähköisissä palveluissa
• Voit pyytää kopioita asiakirjoista itsellesi säilytettäväksi

Oikeus nähdä omat potilastiedot auttaa sinua ymmärtämään hoitopolkua paremmin ja tukee myös potilasvahinko- ja muistutustilanteiden selvittämistä.

Oikeus pyytää virheellisten tietojen korjaamista

Potilasasiakirjoihin voi joskus jäädä virheitä tai puutteita, jotka voivat vaikuttaa myöhempään hoitoon tai arviointeihin. Siksi potilaalla on oikeus pyytää virheellisten tietojen korjaamista.

• Voit pyytää selvästi virheellisten merkintöjen oikaisua (Esimerkiksi väärä päivämäärä, toinen potilas sekoittunut tietoihin)
• Voit pyytää täsmennystä, jos jokin tieto on olennaisesti puutteellinen tai harhaanjohtava
• Kaikkea, mistä olet eri mieltä mielipiteenä, ei välttämättä poisteta, mutta ristiriitainen näkemys voidaan joissain tilanteissa kirjata näkyviin

Korjauspyyntö tehdään yleensä kirjallisesti hoitopaikan ohjeiden mukaan. Tarkka menettely riippuu organisaatiosta, mutta peruslähtökohtana on, että selvästi virheellinen tieto ei saa jäädä järjestelmään.

Kuka saa katsoa potilasasiakirjojasi?

Potilaan tietosuoja tarkoittaa myös sitä, ettei potilasasiakirjoja saa lukea tai käsitellä kuka tahansa. Pääsy tietoihin on rajattu niille, joilla on työtehtävien perusteella oikeus ja tarve nähdä tietoja.

• Hoitava lääkäri ja hoitotiimi, jotka vastaavat hoidostasi
• Muut terveydenhuollon ammattihenkilöt, jotka osallistuvat hoitopolkuusi
• Vain ne henkilöt, joilla on asiallinen peruste käsitellä tietojasi esimerkiksi hallinnollisissa tehtävissä

Monissa järjestelmissä on myös lokitietoja, joista voidaan tarkistaa, kuka on katsonut potilasasiakirjojasi ja milloin. Tämä on tärkeä osa potilasturvaa ja tietosuojan toteutumisen valvontaa.

Mitä voit tehdä, jos epäilet tietosuojan loukkausta?

Jos epäilet, että potilasasiakirjojasi on katsottu ilman perustetta tai tietosuoja ei muuten ole toteutunut, asiaa ei pidä ohittaa. Tietosuojaloukkaukset ovat vakavia sekä potilaan luottamuksen että järjestelmän uskottavuuden kannalta.

• Voit kysyä hoitopaikalta selvitystä siitä, kuka on katsonut potilasasiakirjojasi ja miksi
• Voit tehdä asiasta palautteen, muistutuksen tai tarvittaessa kantelun
• Voit olla yhteydessä tietosuojavastaavaan tai viranomaisiin, jos epäilet vakavampaa rikkomusta

Potilaan oikeudet ja tietosuoja kulkevat käsi kädessä: luottamus syntyy siitä, että tietoja käytetään vain hoidon ja perusteltujen tehtävien toteuttamiseen, ei muuhun.

Lyhyt muistilista – potilasasiakirjat ja tietosuoja

• Sinulla on oikeus nähdä, mitä sinusta on kirjattu potilasasiakirjoihin
• Voit pyytää selvästi virheellisten tai olennaisesti puutteellisten tietojen korjaamista
• Potilasasiakirjoja saa katsoa vain se, jolla on siihen työtehtäviin perustuva oikeus ja tarve
• Voit kysyä, kuka on katsonut tietojasi, ja epäilyt tietosuojaloukkauksista tulee käsitellä vakavasti
• Potilasasiakirjat ja tietosuoja ovat keskeinen osa potilaan oikeuksia ja potilasturvaa

Tärkeä huomautus

Tämä artikkeli on yleisluonteista tietoa potilasasiakirjoista ja potilaan tietosuojasta. Se ei korvaa viranomaisten, hoitopaikan, potilasasiamiehen tai lakimiehen antamaa neuvontaa, eikä muodosta oikeudellista ohjetta yksittäisessä tapauksessa. Ajantasaiset ohjeet potilastietojen tarkastamisesta, korjaamisesta ja tietosuojakäytännöistä kannattaa aina tarkistaa virallisista lähteistä ja omasta hoitopaikasta.

Kantelu terveydenhuollosta on potilaan keino pyytää valvovaa viranomaista tutkimaan, onko terveydenhuollon toiminnassa tai ammattihenkilön menettelyssä ollut lain, ammattieettisten velvoitteiden tai ohjeiden vastaisia piirteitä. Se ei ole sama asia kuin muistutus hoitopaikalle tai potilasvahinkoilmoitus, vaikka ne voivat koskea samoja tapahtumia.

Miten kantelu eroaa muistutuksesta ja potilasvahinkoilmoituksesta?

Potilaan oikeudet ja potilasturvaan liittyvät keinot menevät helposti sekaisin. Kolme keskeistä väylää – muistutus, kantelu ja potilasvahinkoilmoitus – palvelevat eri tarkoituksia.

• Muistutus: Kohdistuu hoitopaikkaan, tavoitteena saada selvitys ja mahdollisesti kehittää toimintaa
• Kantelu: Kohdistuu viranomaiselle, joka arvioi, onko toimittu lain ja ammattieettisten velvoitteiden mukaisesti
• Potilasvahinkoilmoitus: Kohdistuu potilasvahinkojärjestelmään, jossa arvioidaan korvattava potilasvahinko ja sen seuraukset

Usein potilas pohtii kaikkia kolmea samanaikaisesti. On mahdollista, että yhdestä tapahtumasta tehdään sekä muistutus että kantelu, ja lisäksi potilasvahinkoilmoitus, mutta jokainen käsitellään omana prosessinaan.

Milloin kantelu voi olla perusteltu?

Kantelu ei ole tarkoitettu jokaisen pienen erimielisyyden tai yksittäisen epämiellyttävän kokemuksen ratkaisukanavaksi, mutta se voi olla tärkeä väline vakavammissa tai toistuvissa ongelmissa.

• Epäilet vakavaa hoitovirhettä tai ammattitaidon puutetta
• Koet, että sinua on kohdeltu toistuvasti epäasiallisesti tai syrjivästi
• Havaitset laajempia ongelmia yksikön toiminnassa (Esimerkiksi potilasturvan puutteet, turvallisuusriskit)
• Haluat, että riippumaton viranomainen arvioi, onko toiminta ollut ohjeiden ja lain mukaista

Kantelun tarkoituksena ei ole ensisijaisesti saada korvausta, vaan arvio siitä, onko toimittu oikein ja tarvitaanko valvontatoimia tai ohjausta.

Mitä kantelun avulla voi realistisesti saada aikaan?

Kun kantelu käsitellään, valvova viranomainen voi arvioida yksittäisen ammattihenkilön toimintaa, hoitoyksikön menettelyjä tai laajempaa organisaatiotasoa. Lopputuloksena voi olla esimerkiksi huomautus, ohjaus, kehotus korjata toiminta tai arvio siitä, että menettely on ollut asianmukaista.

• Kirjallinen kannanotto siitä, onko toiminta ollut asianmukaista vai ei
• Mahdollisia määräyksiä tai suosituksia toiminnan korjaamisesta tai kehittämisestä
• Tarvittaessa valvontatoimenpiteitä yksittäistä ammattihenkilöä kohtaan

Kantelu ei tavallisesti johda rahalliseen korvaukseen, eikä se automaattisesti muuta potilasvahinkopäätöksiä, mutta sen kautta voidaan parantaa toimintaa ja ehkäistä vastaavia virheitä jatkossa.

Miten kantelu käytännössä tehdään?

Kantelu tehdään kirjallisesti toimivaltaiselle viranomaiselle sen ohjeiden mukaisesti. Käytännöt voivat vaihdella, mutta perusrakenne on yleensä samanlainen: kerrot, mitä tapahtui, miksi epäilet virhettä ja mihin tahoon kantelu kohdistuu.

• Kuvaa selkeästi, mitä hoitoa sait, missä ja milloin
• Perustele, miksi katsot, että toiminnassa on ollut vakava puute tai lainvastaisuus
• Liitä kanteluun olennaisimmat potilasasiakirjat ja aiemmat päätökset tai vastaukset (Esimerkiksi muistutukseen annettu vastaus)
• Kerro, onko asiasta tehty myös potilasvahinkoilmoitus tai muita toimenpiteitä

Viranomaisen ohjeista näet, milloin kantelu voidaan ottaa tutkimukseen ja mitä edellytyksiä siihen liittyy. Usein myös potilasasiamies osaa neuvoa kantelun laatimisessa.

Lyhyt muistilista – kantelu terveydenhuollosta

• Kantelu on potilaan keino pyytää viranomaista arvioimaan terveydenhuollon toimintaa
• Se eroaa muistutuksesta (Hoitopaikka käsittelee) ja potilasvahinkoilmoituksesta (Korvaukset ja vahingot)
• Kantelu on yleensä perusteltu vakavissa tai toistuvissa ongelmissa, ei pienissä erimielisyyksissä
• Kantelun lopputuloksena voidaan antaa ohjausta, huomautuksia tai muita valvontatoimia, mutta ei yleensä korvauksia
• Hyvä kantelu on selkeä, asiallinen ja asiakirjoihin perustuva

Tärkeä huomautus

Tämä artikkeli on yleisluonteista tietoa kantelusta terveydenhuollosta ja sen suhteesta muihin potilaan käytettävissä oleviin keinoihin. Se ei korvaa valvovien viranomaisten, potilasasiamiehen tai lakimiehen antamaa neuvontaa, eikä muodosta oikeudellista ohjetta yksittäisessä tapauksessa. Ajantasaiset kantelukäytännöt ja toimivaltaiset viranomaiset tulee aina varmistaa virallisista lähteistä.

Muistutus hoitopaikalle on potilaan virallinen tapa pyytää selvitys siitä, miten häntä on hoidettu tai kohdeltu. Kyse ei ole oikeudenkäynnistä tai potilasvahinkopäätöksestä, vaan hoitoyksikön sisäisestä menettelystä, jossa johto ja vastuuhenkilöt arvioivat toimintaa ja vastaavat potilaan esittämiin huomioihin.

Milloin muistutus hoitopaikalle kannattaa tehdä?

Muistutus on yksi keskeinen työkalu, kun potilas kokee, ettei hoito tai kohtelu ole ollut asianmukaista. Se voi koskea esimerkiksi epäasiallista käytöstä, tiedon puutetta, hoidon viivästymistä tai sitä, että potilaan mielipidettä ei ole kuultu.

• Koet, ettei sinua ole kohdeltu kunnioittavasti tai tasapuolisesti
• Et saa riittävää tai ymmärrettävää tietoa diagnoosista tai hoitovaihtoehdoista
• Hoidon järjestämisessä on viivytyksiä, joille et löydä selitystä
• Haluat, että hoitoyksikkö pysähtyy arvioimaan, mitä tapahtui ja voisiko toimintaa parantaa

Muistutus ei ole “kostotoimenpide”, vaan keino nostaa esiin epäkohtia ja saada kirjallinen vastaus hoitopaikalta.

Mitä muistutuksella voi tavoitella?

Muistutus hoitopaikalle ei yleensä johda suoraan korvauksiin tai potilasvahinkopäätökseen, mutta sen avulla voi silti saavuttaa paljon muuta. Tavoitteena voi olla esimerkiksi tapahtuneen selvittäminen, virheen tunnistaminen tai se, että vastaavaa ei tapahtuisi muille.

• Selkeä kirjallinen selitys siitä, mitä on tehty ja miksi
• Mahdollisten virheiden tai puutteiden tunnistaminen ja korjaavat toimenpiteet
• Palautteen vieminen yksikön johdon tietoon potilasturvan ja laadun parantamiseksi
• Oman kokemuksen käsittely: tunne siitä, että tulit kuulluksi ja otetuksi vakavasti

Jos epäilet nimenomaan potilasvahinkoa, muistutus ei korvaa potilasvahinkoilmoitusta, mutta se voi auttaa jäsentämään tilannetta ja täydentää kokonaiskuvaa.

Miten muistutus hoitopaikalle käytännössä tehdään?

Muistutuksen voi yleensä tehdä kirjallisesti hoitoyksikön ohjeiden mukaan. Käytännöt vaihtelevat, mutta perusajatus on sama: kerrot omin sanoin, mitä tapahtui, miksi olet tyytymätön ja mitä toivot muistutuksen käsittelyltä.

• Kerro lyhyesti, missä ja milloin olet saanut hoitoa
• Kuvaa konkreettisesti, mitä tapahtui ja miksi pidät toimintaa virheellisenä tai epäasiallisena
• Kerrot, miten tapahtunut on vaikuttanut sinuun (Esimerkiksi luottamus, pelko, käytännön haitat)
• Sano, mitä toivot: Selitystä, anteeksipyyntöä, toimintatapojen muutosta tai muuta

Kielen ei tarvitse olla juridista tai virallista. Tärkeintä on, että viesti on selkeä ja ymmärrettävä, ja että hoitopaikka pystyy tunnistamaan tilanteen, johon muistutus liittyy.

Miten muistutus liittyy potilasturvaan?

Muistutus ei ole vain yksittäisen potilaan “valitus”, vaan myös osa laajempaa potilasturvaa. Kun hoitopaikka käsittelee muistutuksia järjestelmällisesti, se saa tietoa siitä, missä asioissa potilaat kokevat eniten ongelmia ja missä toiminnassa on parannettavaa.

• Muistutukset antavat johdolle näkyvyyttä potilaskokemukseen
• Ne voivat paljastaa toistuvia rakenteellisia ongelmia tai puutteita viestinnässä
• Niiden avulla voidaan kehittää ohjeita, koulutusta ja potilastiedotusta

Potilaan näkökulmasta muistutus voi myös auttaa erottamaan toisistaan sen, onko kyse ensisijaisesti epäasiallisesta kohtelusta, kommunikaatio-ongelmasta vai mahdollisesta potilasvahingosta.

Lyhyt muistilista – muistutus hoitopaikalle

• Muistutus on potilaan oikeus, kun hän on tyytymätön saamaansa hoitoon tai kohteluun
• Tavoitteena on saada kirjallinen selvitys ja edistää hoidon laatua, ei välttämättä korvauksia
• Kirjoita selkeästi, mitä tapahtui, miksi olet tyytymätön ja mitä toivot jatkossa
• Muistutus ei sulje pois potilasvahinkoilmoituksen tekemistä, jos epäilet potilasvahinkoa
• Muistutukset ovat osa potilasturvaa ja auttavat hoitopaikkoja parantamaan toimintaansa

Tärkeä huomautus

Tämä artikkeli on yleisluonteista tietoa muistutuksesta hoitopaikalle ja potilaan oikeudesta saada selvitys hoidostaan. Se ei korvaa viranomaisten, potilasasiamiehen tai lakimiehen antamaa neuvontaa, eikä muodosta oikeudellista ohjetta yksittäisessä tapauksessa. Ajantasaiset ohjeet muistutuksen tekemisestä ja käsittelystä tulee aina tarkistaa omasta hoitopaikasta ja virallisista lähteistä.