Epäilen potilasvahinkoa – mistä on kyse?
Moni ajattelee ensimmäiseksi: “Epäilen potilasvahinkoa – mitä teen?” Potilasvahingosta puhutaan silloin, kun terveydenhuollossa sattuu henkilövahinko, joka voi olla potilasvakuutuslain mukaan korvattava. Kyse voi olla esimerkiksi viivästyneestä diagnoosista, virheellisestä toimenpiteestä, infektio- tai laitevahingosta tai harvinaisesta komplikaatiosta, joka olisi voitu välttää toisella menettelyllä.
Kaikki hoidon aikana koetut haitat eivät ole korvattavia potilasvahinkoja, mutta se ei tarkoita, etteikö kokemuksesi olisi tärkeä. Tämän oppaan tarkoitus on auttaa sinua hahmottamaan tilannetta, keräämään olennaiset tiedot talteen ja valmistautumaan siihen, että harkitset potilasvahinkoilmoituksen tekemistä.
Ensimmäinen tarkistus: voiko kyse olla potilasvahingosta?
Kun epäilet potilasvahinkoa, aloita kysymällä itseltäsi muutama peruskysymys. Nämä eivät anna virallista vastausta, mutta auttavat jäsentämään tilannetta.
Tilanteita, joissa voi olla kyse potilasvahingosta
- Hoidossa on tehty selvä virhe (esimerkiksi unohdettu tutkimus, väärä hoito tai selvästi virheellinen toimenpide)
- Diagnoosi on viivästynyt tai jäänyt tekemättä, vaikka oireet ja löydökset olisivat viitanneet tiettyyn sairauteen
- Toimenpiteen aikana on sattunut vahinko, jonka ei olisi pitänyt tapahtua tavanomaisessa huolellisessa hoidossa
- Hoidosta on aiheutunut vakava infektio tai komplikaatio, jonka olisi voinut välttää toisella menettelyllä
- Sinulle on aiheutunut huomattava ja pitkäkestoinen haitta, joka ei selity pelkästään perussairaudella tai normaalilla riskillä
Tilanteita, joissa kyse ei yleensä ole potilasvahingosta
- Hoidosta aiheutuu lieviä, ohimeneviä haittoja, jotka liittyvät tavanomaisiin hoitoriskeihin
- Hoito ei paranna tilannetta toivotulla tavalla, vaikka hoito on toteutettu asianmukaisesti
- Hoidon lopputulos on epävarma ja heikko lopputulos on ollut realistinen riski alusta alkaen
Rajanveto ei ole aina selvä. Siksi virallisen arvion tekee Potilasvakuutuskeskus, jos päätät tehdä potilasvahinkoilmoituksen. Tässä vaiheessa tärkeintä on, että saat oman tilanteesi mahdollisimman hyvin jäsenneltyä.
Mitä teen heti, jos epäilen potilasvahinkoa?
Kun ajatus “epäilen potilasvahinkoa” nousee mieleen, on kolme käytännön askelta, jotka kannattaa tehdä mahdollisimman pian. Nämä auttavat sinua myöhemmin, teetpä potilasvahinkoilmoituksen tai et.
1. Kirjaa ylös, mitä tapahtui
Kirjoita itsellesi muistiin:
- Mitä tapahtui, missä ja milloin (päivämäärät ja kellonajat, jos mahdollista)
- Ketkä osallistuivat hoitoon (vastuulääkäri, osasto, yksikkö)
- Mitä sinulle kerrottiin hoidosta, riskeistä ja vaihtoehdoista
- Mitä oireita tai seurauksia epäilty vahinko aiheutti sinulle
Muistiinpanot ovat arvokkaita, koska oma muisti voi heikentyä ajan kuluessa, erityisesti jos olet ollut kipeä tai väsynyt.
2. Pyydä potilasasiakirjat nähtäväksi
Voit pyytää hoitopaikasta kopiot omista potilasasiakirjoistasi. Näitä voivat olla esimerkiksi:
- Hoitojaksotiedot ja epikriisit
- Laboratorio- ja kuvantamistulokset
- Leikkauskertomukset ja anestesialomakkeet
- Hoitosuunnitelmat ja lääkelistat
Et tarvitse asiakirjoja ymmärtääksesi jokaista lääketieteellistä termiä. Asiakirjat toimivat “selkärankana” hoitotapahtumien aikajanan rakentamiselle ja voivat olla olennaisia myöhemmin.
3. Keskustele hoitopaikan tai potilasasiamiehen kanssa
Usein on hyödyllistä käydä läpi tapahtumat hoitopaikan edustajan tai potilasasiamiehen kanssa. Voit:
- pyytää selvennystä, miksi jotkin hoitoratkaisut tehtiin tietyllä tavalla
- korjata mahdollisia virheitä potilasasiakirjoissa, jos huomaat selkeitä epätarkkuuksia
- kysyy potilasasiamiehen näkemyksen siitä, kannattaako asia viedä potilasvahinkomenettelyyn
Keskustelu ei poista oikeuttasi tehdä potilasvahinkoilmoitusta. Sen tarkoitus on auttaa sinua ymmärtämään tilannetta paremmin ja vähentää epäselvyyksiä.
Päätöspiste: teenkö potilasvahinkoilmoituksen?
Potilasvahinkoilmoituksen tekeminen on oma, erillinen päätöksensä. Sen voi nähdä seuraavana askeleena, jos:
- Koet edelleen, että hoidossa on mahdollisesti tapahtunut virhe tai vältettävissä ollut vahinko
- Sinulle on aiheutunut merkittävä haitta (terveydellinen, taloudellinen tai toiminnallinen)
- Keskustelut hoitopaikan kanssa eivät ole selventäneet tilannetta riittävästi
Ennen kuin teet ilmoituksen, on hyvä tutustua erilliseen oppaaseen “Näin teet potilasvahinkoilmoituksen”, jossa käydään läpi lomakkeen täyttäminen ja sen tyypilliset kohdat selkokielellä.
Miten valmistaudun potilasvahinkoilmoitukseen?
Hyvin valmisteltu ilmoitus auttaa Potilasvakuutuskeskusta ymmärtämään tilanteesi selkeästi. Se ei tarkoita täydellistä juridiikkaa, vaan selkeää, johdonmukaista kuvausta.
- Aikajana: listaa tärkeimmät päivämäärät ja tapahtumat (oireiden alku, tutkimukset, toimenpiteet, päätökset)
- Omat sanasi: kuvaa omin sanoin, mikä hoitoketjussa mielestäsi meni pieleen
- Seuraukset: kerro, miten epäilty potilasvahinko on vaikuttanut arkeesi, työhösi ja toimintakykyysi
- Liitteet: valitse olennaiset potilasasiakirjat ja päätökset, jotka tukevat kuvaustasi
Jos koet kirjoittamisen raskaaksi, voit ensin tehdä karkean luonnoksen paperille tai pyytää luotettavaa läheistä auttamaan rakenteen kokoamisessa.
Aikarajat – kuinka kauan voin harkita?
Potilasvahinkoasioissa on määräaikoja, joiden sisällä potilasvahinkoilmoitus pitää yleensä tehdä.
Usein puhutaan useamman vuoden määräajoista siitä, kun vahinko tai sen seuraukset ovat tulleet tietoon,
mutta tarkka aikaraja riippuu laista ja tilanteesta.
Koska aikarajat ovat yksilöllisiä ja lainsäädäntö voi muuttua, tarkista ajantasaiset määräajat aina virallisista lähteistä ja saamastasi päätöksestä. Oppaassa muistutetaan aikataulun merkityksestä, mutta tämä sivu ei anna sitovia määräaikatulkintoja.
Miten tämä vaikuttaa hoitooni?
Moni miettii, voiko epäilty potilasvahinko tai potilasvahinkoilmoitus vaikuttaa meneillään olevaan hoitoon.
Perusperiaate on, että sinulla on oikeus asianmukaiseen hoitoon riippumatta siitä, harkitsetko potilasvahinkoasiaa vai et.
Jos olet huolissasi hoitosuhteesta:
- voit keskustella asiasta toisen lääkärin tai hoitajan kanssa samassa yksikössä
- voit pyytää potilasasiamieheltä neuvoa ja tukea
- voit pyytää hoitopaikan vaihtoa, jos luottamus on olennaisesti heikentynyt
Usein kysytyt kysymykset, kun epäilen potilasvahinkoa
Voinko puhua epäilystäni suoraan hoitohenkilökunnalle?
Kyllä. Voit ja usein kannattaa. Avoin keskustelu voi selventää tapahtunutta ja korjata virheitä nopeasti.
Epäilty potilasvahinko ei ole hyökkäys yksittäistä ammattilaista vastaan, vaan mahdollisuus tarkastella, mitä hoidossa tapahtui.
Heikentääkö potilasvahinkoilmoitus mahdollisuuksiani saada hoitoa?
Potilasvahinkojärjestelmä on erillinen hoitojärjestelmästä. Periaatteena on, että oikeutesi saada hyvää hoitoa ja kohtelua ei riipu siitä, teetkö potilasvahinkoilmoituksen vai et. Jos koet tilanteen jännitteiseksi, potilasasiamies voi auttaa käsittelemään asiaa hoitopaikan kanssa.
Minusta tuntuu, että minua ei uskota – mitä voin tehdä?
Tunne siitä, ettei sinua kuulla tai uskota, on kuormittava. Voit:
- Pyrkiä kirjoittamaan kokemuksesi paperille mahdollisimman tarkasti
- Ottaa läheisen mukaan vastaanotolle tueksi ja todistajaksi
- Keskustella potilasasiamiehen kanssa siitä, miten asiassa kannattaa edetä
- Harkita potilasvahinkoilmoitusta, jos koet, että vahinko on ollut merkittävä
Yhteenveto – lyhyt muistilista, kun epäilen potilasvahinkoa
- Kirjaa tapahtumat, päivämäärät, hoitopaikat ja keskeiset henkilöt ylös
- Pyydä potilasasiakirjasi nähtäväksi ja säilytä ne yhdessä paikassa
- Keskustele hoitopaikan ja potilasasiamiehen kanssa, jos jokin on epäselvää
- Pohdi, onko kyse todennäköisesti korvattavasta potilasvahingosta vai hoidon normaalista riskistä
- Tutustu oppaisiin potilasvahinkoilmoituksen tekemisestä ja korvauksista, jos harkitset ilmoitusta
- Muista aikarajat: älä lykkää päätöstä loputtomiin, tarkista määräajat virallisista lähteistä