Korvaukset potilasvahingosta – mitä tämä tarkoittaa käytännössä?
Kun puhutaan korvauksista potilasvahingosta, tarkoitetaan rahallisia korvauksia, joita voidaan maksaa potilasvakuutuksesta silloin, kun on todettu potilasvakuutuslain mukainen potilasvahinko. Korvaukset on tarkoitettu hyvittämään sekä vahingosta aiheutuneita kustannuksia että sitä haittaa, jota potilas on joutunut kantamaan.
Tärkeää on ymmärtää, että potilasvahinko korvaus ei ole rangaistus hoitopaikalle tai yksittäiselle lääkärille, vaan osa järjestelmää, jolla pyritään kohtuullistamaan seurauksia silloin, kun hoitoon liittyvä vahinko olisi ollut vältettävissä. Korvauksen määrä ja laajuus arvioidaan aina yksittäistapauksessa.
Mitä potilasvakuutus voi korvata?
Potilasvakuutuksen korvauslajit muistuttavat monin osin muita henkilövahinkoihin perustuvia korvausjärjestelmiä. Kyse ei ole vain ”yhden summan kertakorvauksesta”, vaan eri vahingon osiin liittyvistä korvauseristä.
Hoitokulut ja muut välittömät kustannukset
Potilasvahingosta voidaan korvata ylimääräisiä hoitokuluja, joita ei olisi ilman vahinkoa syntynyt. Näitä voivat olla esimerkiksi:
- Lisätutkimukset, -toimenpiteet ja -hoidot, jotka johtuvat potilasvahingosta
- Lääkekustannukset, joita perussairautesi ei muuten edellyttäisi
- Matkakulut hoitoon ja tutkimuksiin, jos ne aiheutuvat potilasvahingon selvittelystä tai sen hoidosta
- Muut kohtuulliset kulut, jotka liittyvät nimenomaan vahingon seurausten hoitoon
Kaikkia terveydenhuollon kuluja ei korvata, vaan nimenomaan ne lisäkulut, jotka liittyvät todettuun potilasvahinkoon.
Ansionmenetys – jos et pysty olemaan työssä
Jos potilasvahingon seurauksena et ole voinut tehdä työtäsi normaalisti, korvattavaksi voi tulla ansionmenetys. Se tarkoittaa tuloja, jotka ovat jääneet saamatta sen vuoksi, että vahinko on heikentänyt työkykyäsi.
Ansionmenetystä arvioitaessa huomioidaan muun muassa:
- Miten työkykysi on muuttunut vahingon jälkeen
- Kuinka kauan olet ollut työstä poissa
- Millaisia tuloja sinulla oli ennen vahinkoa
- Mitä etuuksia (esimerkiksi sairauspäiväraha tai kuntoutustuki) olet saanut muualta
Korvaus ei yleensä tarkoita ”kahteen kertaan maksamista”: muiden etuuksien vaikutus otetaan huomioon, jotta samaa menetystä ei korvata päällekkäin.
Kipu ja särky, tilapäinen haitta
Potilasvahingon seurauksena voi syntyä kipua, särkyä ja tilapäistä haittaa. Näillä tarkoitetaan vahingon alkuvaiheen tuskaa, kärsimystä ja toimintakyvyn rajoituksia, jotka eivät välttämättä jää pysyviksi.
Kipua ja särkyä arvioidaan esimerkiksi:
- Hoitojaksojen pituuden
- Toimenpiteiden määrän ja luonteen
- Kuntoutuksen ja toipumisajan perusteella.
Arvio perustuu yleensä vakiintuneisiin ohjeisiin ja haittaluokituksiin, joiden tavoitteena on yhdenmukainen kohtelu eri tapauksissa.
Pysyvä haitta – pitkäaikaiset seuraukset
Jos potilasvahinko aiheuttaa pysyvän terveyden heikkenemisen, voidaan arvioida pysyvän haitan korvausta. Tällöin tarkastellaan sitä, miten vahinko vaikuttaa elämääsi pitkällä aikavälillä: toimintakyky, liikkuminen, omatoimisuus, kipu, aistitoiminnot ja muut vastaavat tekijät.
Pysyvä haitta luokitellaan tyypillisesti haittaluokkiin, jotka perustuvat lääketieteellisiin arvioihin ja ohjeisiin. Haittaluokka ei ole diagnoosi, vaan tiivistelmä siitä, kuinka vakava toimintakyvyn menetys on.
Muut mahdolliset korvaukset
Tapauksesta riippuen potilasvahingosta voi seurata myös muita korvaukseen oikeuttavia seikkoja, esimerkiksi:
- Kotiin tarvittava apu ja tukipalvelut, jos vahinko on lisännyt niiden tarvetta
- Apu- ja hoitovälineet, jotka liittyvät nimenomaan potilasvahinkoon
- Kodin muutostyöt, jos pysyvä haitta edellyttää esteettömyyden parantamista
Näiden korvausten osalta tarkastellaan aina tapauskohtaisesti, mikä on potilasvahingon ja kulujen välinen yhteys ja mitä pidetään kohtuullisena.
Mitä potilasvakuutus ei yleensä korvaa?
On tärkeää ymmärtää myös se, mitä potilasvakuutus ei yleensä korvaa. Tämä voi tuntua epäreilulta, mutta liittyy järjestelmän perusperiaatteisiin.
Pienet, nopeasti ohimenevät haitat
Täysin vähäiset, lyhytaikaiset haitat eivät yleensä ole potilasvakuutuksesta korvattavia, vaikka niistä aiheutuisi hetkellistä kipua tai harmia. Järjestelmä on suunniteltu korvaamaan ensisijaisesti merkittävämmät vahingot, ei kaikkea hoitoon liittyvää epämukavuutta.
Hoidon normaalit riskit
Moniin tutkimuksiin ja hoitoihin liittyy tavanomaisia riskejä, vaikka hoito suoritettaisiin virheettömästi. Jos tällainen riski toteutuu eikä sitä olisi voitu kohtuudella välttää toisella menettelyllä, kyse ei välttämättä ole potilasvahingosta, josta maksetaan korvaus.
Perussairauden eteneminen
Jos oireet, toimintakyvyn heikkeneminen tai työkyvyttömyys johtuvat pääosin perussairauden luonnollisesta kulusta, eivät ne yleensä oikeuta potilasvakuutuskorvaukseen. Tällöinkin kokemus voi olla raskas, mutta korvausedellytykset eivät välttämättä täyty.
Pelkkä tyytymättömyys hoitoon
Se, että olet tyytymätön hoitoon, hoitohenkilökunnan käytökseen tai järjestelmän toimivuuteen, ei yksinään riitä potilasvahinkokorvaukseen. Korvauksen edellytyksenä on, että hoitoon liittyvä vahinko täyttää potilasvakuutuslain ehdot.
Miten korvauksen määrä arvioidaan?
Korvaus potilasvahingosta ei synny “taulukosta yhdellä vilkaisulla”, vaan sitä arvioidaan usean tekijän perusteella. Taustalla käytetään kuitenkin ohjeita ja linjauksia, joiden tavoitteena on yhdenmukainen korvauskäytäntö.
- Lääketieteelliset arviot vahingon laadusta ja seurauksista
- Asiakirjat: hoitoyhteenvedot, tutkimustulokset, lausunnot
- Tiedot tuloista, työkyvystä ja arjessa selviytymisestä
- Vakiintuneet haittaluokitukset ja korvausohjeet
Yksittäisen korvauksen euromäärään vaikuttaa siis sekä se, mitä on tapahtunut että se, miten se on vaikuttanut juuri sinun elämääsi.
Miten korvaus maksetaan käytännössä?
Jos potilasvahinko katsotaan korvattavaksi, saat asiasta kirjallisen päätöksen. Siinä kerrotaan:
- mitkä vahingon osat on katsottu korvattaviksi
- mitä korvauslajeja (esim. hoitokulut, ansionmenetys, kipu ja särky, pysyvä haitta) vahinko kattaa
- miten korvaus on laskettu ja mihin ohjeisiin arvio perustuu
- miten ja milloin korvaus maksetaan
Usein osa korvauksista voidaan maksaa kertakorvauksena (esimerkiksi tietyn jakson hoitokulut tai kipu ja särky), kun taas joissakin tapauksissa voi olla tarvetta pidempiaikaiselle seurannalle ja mahdollisille lisäkorvauksille.
Esimerkkejä tilanteista – ilman euromääriä
Kaikki tapaukset ovat yksilöllisiä, mutta hahmottamisen helpottamiseksi muutama yleisellä tasolla kuvattu esimerkkitilanne:
- Leikkauskomplikaatio, joka olisi voitu välttää: potilaalle syntyy lisähoidon tarvetta, toipuminen pitkittyy ja työkyky heikkenee määräajaksi. Korvausta voidaan arvioida hoitokuluista, kipu ja särky -jaksosta sekä ansionmenetyksestä.
- Viivästynyt diagnoosi: sairaus pahenee, hoito vaikeutuu ja toipumisen ennuste huononee. Korvaus voi kohdistua sekä lisähoidon kuluihin että pysyvään haittaan ja ansionmenetykseen, jos työkyky jää pysyvästi alentuneeksi.
- Virheellinen lääke tai annostus: aiheuttaa vakavan, mutta lopulta ohimenevän haitan.
Korvattavia voivat olla lisähoito, lääkekulut, lyhytaikainen ansionmenetys sekä kipu ja särky / tilapäinen haitta.
Korvausratkaisu perustuu joka tapauksessa tapauskohtaiseen arvioon, eikä mikään yleinen esimerkki kerro suoraan, mitä juuri sinun tapauksessasi voidaan korvata.
Usein kysyttyä korvauksista potilasvahingossa
Voinko itse ehdottaa korvausmäärää?
Voit tuoda esiin kustannuksia, ansionmenetyksiä ja arjen haittoja, mutta et välttämättä tiedä, miten tarkka laskenta tehdään. On tavallista, että potilas kuvaa mitä vahinko on aiheuttanut, ja korvauslaitos arvioi, millainen korvaus on lain ja ohjeiden mukaan kohtuullinen.
Mitä teen, jos koen korvauksen riittämättömäksi?
Jos koet, että saamasi korvaus potilasvahingosta on liian pieni tai puutteellinen, voit:
- Lukea päätöksen huolellisesti ja merkitä kohdat, joista olet eri mieltä
- Kysyä lisäselvennystä siitä, miten korvaus on laskettu
- Harkita muutoksenhakua – erillisessä oppaassa “Valitus potilasvahinkopäätöksestä” käsitellään tätä tarkemmin
Vaikuttavatko muut korvaukset (esim. Kela, vakuutusyhtiö) potilasvahinkokorvaukseen?
Monissa tilanteissa muut etuudet ja vakuutuskorvaukset huomioidaan siten, ettei samaa vahinkoa korvata useaan kertaan. Tarkka sovittaminen riippuu laista ja asiaa koskevista määräyksistä. Päätöksessä yleensä kerrotaan, miten muut korvaukset on otettu huomioon.
Voiko omaisille maksaa korvauksia potilasvahingosta?
Joissakin vakavissa tilanteissa myös omaiset voivat olla oikeutettuja tiettyihin korvauksiin, esimerkiksi silloin, kun potilasvahinko johtaa kuolemaan tai aiheuttaa hyvin merkittävän hoivan ja avun tarpeen.
Näissä tapauksissa tilanne on usein juridisesti ja inhimillisesti herkkä, ja yksityiskohdat arvioidaan tarkkaan tapauskohtaisesti.
Lyhyt muistilista – korvaukset potilasvahingosta
- Korvauksia voidaan maksaa muun muassa hoitokuluista, ansionmenetyksestä, kivusta ja särystä sekä pysyvästä haitasta
- Kaikki haitat eivät ole korvattavia – pienet, nopeasti ohimenevät haitat ja hoidon normaalit riskit jäävät usein potilasvakuutuksen ulkopuolelle
- Korvauksen määrä perustuu sekä lääketieteelliseen arvioon että lain ja ohjeiden mukaisiin korvausperusteisiin
- Korvausratkaisu on aina tapauskohtainen – muiden tapausten summia ei voi suoraan verrata omaan tilanteeseen
- Jos et ymmärrä päätöstä tai olet siihen tyytymätön, voit pyytää lisäselvennystä ja harkita muutoksenhakua