Potilasvahinko ja infektio – milloin leikkauksen jälkeinen infektio voi olla potilasvahinko?

Potilasvahinko ja infektio – mistä on kyse?

Leikkauksen jälkeinen infektio on yksi yleisimmistä leikkauskomplikaatioista. Aina kun iho tai limakalvo läpäistään, bakteereilla on mahdollisuus päästä kudoksiin. Siksi pelkkä tulehdus tai antibioottikuuri ei automaattisesti tarkoita, että kyseessä olisi potilasvahinko.

Potilasvahinko ja infektio liittyvät toisiinsa erityisesti silloin, kun infektio on poikkeuksellisen vakava,
sen seuraukset ovat merkittäviä tai hoitokäytännöissä epäillään olleen puutteita. Tällöin arvioidaan, onko kyseessä infektiovahinko, josta voidaan maksaa korvausta potilasvakuutuksesta.

Miksi leikkauksen jälkeiset infektiot eivät aina ole potilasvahinkoja?

Leikkaus on aina riski-infektioiden kannalta, vaikka kaikki tehtäisiin ohjeiden mukaan. Potilaan oma terveydentila, perussairaudet ja leikkauksen laatu vaikuttavat siihen, kuinka suuri riski infektioon liittyy.

Potilasvahinkojärjestelmässä erotetaan toisistaan:

  • leikkauksen tavanomaiset riskit ja odotettavissa olevat komplikaatiot, ja
  • sellaiset infektio- ja komplikaatiotilanteet, joita potilaan ei katsota joutuvan kohtuudella sietämään hoidon riskinä.

Siksi jokainen leikkauksen jälkeinen infektio ei ole korvattava potilasvahinko, vaikka se aiheuttaisi ylimääräistä hoitoa, kipua ja harmia.

Miksi jotkut infektiot voivat silti olla potilasvahinkoja?

Infektiovahinko tulee tarkasteluun erityisesti silloin, kun:

  • infektio on hyvin vakava (esim. syvä haavainfektio, sepsis tai laaja kudostuho),
  • hoidon seurauksena syntyy pysyvä haitta tai merkittävä toimintakyvyn lasku,
  • tarvitaan uusintaleikkauksia, pitkiä sairaalahoitojaksoja tai raskasta kuntoutusta,
  • infektion taustalla epäillään olleen puutteita aseptiikassa, valmistelussa tai jälkihoidossa.

Arvio ei perustu pelkästään siihen, että infektio on ikävä, vaan siihen, miten vakava se on suhteessa:

  • leikkauksen luonteeseen ja välttämättömyyteen
  • potilaan muihin sairauksiin ja riskitekijöihin
  • käytettyyn leikkaustekniikkaan ja hoitokäytäntöön.

Tekijöitä, joita tarkastellaan infektiovahingon arvioinnissa

Kun arvioidaan, onko leikkauksen jälkeinen infektio potilasvahinko, tarkastellaan yleensä useita kokonaisuuksia.

1. Millainen leikkaus tehtiin?

Infektioriski vaihtelee sen mukaan, mitä leikattiin:

  • pieni pintatoimenpide vs. suuri vatsan, rintakehän tai nivelten leikkaus
  • puhtaaksi luokiteltu leikkaus vs. toimenpide, jossa kohdekudos on muutenkin altis bakteereille (esim. suolisto)
  • elektiivinen (suunniteltu) leikkaus vs. kiireellinen tai päivystysleikkaus

Mitä riskialttiimpi leikkaus on lähtökohtaisesti, sitä suurempi on myös hyväksyttävissä oleva infektioriski.

2. Mitä muita terveysriskejä potilaalla oli?

Kaikilla potilailla ei ole sama infektioriski. Se kasvaa esimerkiksi, jos:

  • sinulla on diabetes, joka on huonossa hoitotasapainossa
  • sinulla on merkittävä ylipaino tai aliravitsemus
  • sinulla on immuunijärjestelmän heikentymistä (lääkityksen tai sairauden vuoksi)
  • sinulla on pitkäaikaisia haavoja tai muita infektion riskitekijöitä.

Nämä eivät sulje pois mahdollisuutta potilasvahinkoon, mutta ne vaikuttavat siihen,
mikä on realistinen ja siedettävä infektioriski juuri sinun kohdallasi.

3. Miten leikkaus ja aseptiikka toteutettiin?

Infektiovahingon arvioinnissa tarkastellaan myös sitä, onko hoito ollut asianmukaista:

  • onko leikkaus tehty ohjeiden mukaisesti puhtaissa olosuhteissa
  • onko käytetty asianmukaista antibioottiprofylaksiaa, jos se kuuluu hoitokäytäntöön
  • onko haavahoito-ohjeet annettu selkeästi ja onko niitä noudatettu
  • onko mahdollisiin infektion ensioireisiin reagoitu riittävän ajoissa

Jos hoitokäytännöissä on selviä puutteita, infektion katsominen potilasvahingoksi voi tulla todennäköisemmäksi.

4. Kuinka vakavia seurauksia infektiosta aiheutui?

Infektio, joka paranee antibioottikuurilla ilman pysyvää haittaa, arvioidaan eri tavalla kuin infektio, joka:

  • vaatii useita uusintaleikkauksia
  • johtaa pysyvään toimintakyvyn laskuun tai vammaan
  • aiheuttaa pitkäaikaisen sairaalahoidon ja kuntoutuksen
  • jättää merkittävän kosmeettisen haitan tai muun pysyvän seurauksen

Mitä vakavammat ja pitkäkestoisemmat seuraukset ovat, sitä enemmän painoarvoa infektiolle annetaan kokonaisarviossa.

Infektio leikkauksen jälkeen – potilaan näkökulma

Potilaalle infektio on usein paljon muutakin kuin diagnoosimerkintä. Se voi tarkoittaa:

  • pidentynyttä kipujaksoa ja mielipahaa
  • lisäleikkauksia ja uusia sairaalakäyntejä
  • työkyvyttömyyttä ja ansionmenetystä
  • rajallista toimintakykyä kuukausiksi tai vuosiksi

Siksi ei ole yllättävää, että moni pohtii, onko infektio potilasvahinko ja voiko siitä saada korvauksia.

Mitä voit tehdä, jos epäilet infektioon liittyvää potilasvahinkoa?

Jos leikkauksen jälkeinen infektio herättää ajatuksen potilasvahingosta, voit edetä vaiheittain. Tässä käytännön muistilista:

1. Kirjaa tapahtumat ja aikajana

Kirjoita muistiin:

  • Leikkauspäivä ja lyhyt kuvaus toimenpiteestä
  • Milloin infektio-oireet alkoivat (kipu, kuume, punoitus, erite, yleisvoinnin lasku)
  • Milloin hakeuduit uudelleen hoitoon ja minne
  • Mitä toimenpiteitä infektion vuoksi tehtiin (antibiootit, haavan avaus, uusintaleikkaus)

2. Pyydä potilasasiakirjat

Infektioon liittyvän potilasvahingon arvioinnissa potilasasiakirjat ovat keskeisiä. Pyydä nähtäväksi ja tarvittaessa kopiot:

  • Leikkauskertomus ja anestesiaseloste
  • Hoitojakson yhteenvedot (epikriisit)
  • Infektiota koskevat käyntimerkinnät ja laboratoriotiedot (esim. CRP, bakteeriviljelyt)
  • Uusintaleikkausten tai -toimenpiteiden kertomukset

3. Keskustele hoitopaikan ja potilasasiamiehen kanssa

Voit pyytää hoitavalta lääkäriltä selvennystä:

  • Minkä tyyppinen infektio oli kyseessä
  • Mitkä riskitekijät siihen ovat voineet vaikuttaa
  • Onko hoitokäytäntöjä tarkasteltu infektioiden kannalta

Potilasasiamies voi auttaa jäsentämään, onko asiassa perusteita potilasvahinkoilmoitukselle ja miten asiaa kannattaa viedä eteenpäin.

Potilasvahinko ja infektio – miten asia etenee virallisesti?

Jos päädyt tekemään potilasvahinkoilmoituksen infektiosta, sen käsittely etenee pääpiirteissään näin:

  • Ilmoituksessa kuvaat leikkauksen, infektion kulun ja haitat, jotka ovat sinulle aiheutuneet
  • Potilasvahinkoasiaa käsittelevä taho pyytää tarvittaessa lisäselvityksiä hoitopaikalta ja asiantuntijoilta
  • Arviossa huomioidaan infektioriskit, hoitokäytännöt, seuraukset ja potilaan yksilölliset tekijät
  • Sinulle annetaan kirjallinen päätös siitä, katsotaanko infektio potilasvahingoksi ja mitä tästä seuraa korvausten kannalta

Se, että teet potilasvahinkoilmoituksen, ei estä sinua samalla käsittelemästä asiaa potilasturvaan liittyvillä keinoilla, kuten palautteen, muistutuksen tai kantelun kautta.

Usein kysyttyä: potilasvahinko ja infektio

Tarvitsenko lakimiestä, jos epäilen infektioon liittyvää potilasvahinkoa?

Moni selvittää infektiovahingon potilasvahinkoasiana aluksi itse, mahdollisesti potilasasiamiehen tuella.
Joissakin tilanteissa lakimiehen apu voi olla hyödyllinen, jos asia on erityisen vaikea, seuraukset ovat vakavat tai muutoksenhakuun liittyy monimutkaisia kysymyksiä.

Voiko pieni haavainfektio olla potilasvahinko?

Pieni, nopeasti paraneva pintainfektio, joka hoituu lyhyellä antibioottikuurilla eikä aiheuta pysyvää haittaa, kuuluu usein leikkauksen normaaleihin riskeihin. Tällöin korvattavan potilasvahingon edellytykset eivät yleensä täyty. Vakavammat, laajalle levinneet tai pysyviä seurauksia jättävät infektiot voivat sen sijaan johtaa potilasvahinkoarvioon.

Entä jos en saanut ajoissa hoitoa infektion ensioireisiin?

Jos hakeuduit hoitoon ajoissa, mutta infektio-oireita ei huomioitu tai niitä vähäteltiin, arvio kohdistuu myös siihen, reagoitiinko tilanteeseen riittävän nopeasti. Myöhästynyt diagnoosi tai hoidon viivästyminen voi joissain tilanteissa vaikuttaa siihen, katsotaanko infektio potilasvahingoksi ja miten laajasti sen seurauksia korvataan.

Voinko saada korvauksia pelkästä henkisestä kuormituksesta infektion vuoksi?

Korvauksia voidaan arvioida kokonaisuutena, johon voi sisältyä esimerkiksi kipu ja särky, tilapäinen haitta ja mahdollinen pysyvä haitta. Pelkkä huoli tai pelko ilman infektioon liittyviä konkreettisia seurauksia ei yleensä riitä potilasvahinkokorvauksen perusteeksi, mutta jos infektio aiheuttaa merkittävää ja dokumentoitua haittaa, myös psyykkisiä vaikutuksia voidaan huomioida osana kokonaisarviota.

Yhteenveto – potilasvahinko ja infektio leikkauksen jälkeen

  • Leikkauksen jälkeinen infektio on yleinen komplikaatio, eikä jokainen tulehdus ole potilasvahinko
  • Infektiovahinkoa arvioitaessa tarkastellaan leikkauksen luonnetta, potilaan riskitekijöitä, hoitokäytäntöjä ja infektion vakavuutta
  • Potilasvahinko tulee kyseeseen erityisesti vakavissa, pitkäaikaisissa tai pysyvää haittaa aiheuttavissa infektioissa, jotka ylittävät leikkauksen normaalin riskitason
  • Potilas voi edistää asiansa selvittämistä keräämällä aikajanan, pyytämällä potilasasiakirjat ja käyttämällä tarvittaessa potilasasiamiehen tukea
  • Lopullisen arvion siitä, onko infektio potilasvahinko ja mihin korvauksiin se mahdollisesti oikeuttaa, tekee potilasvahinkoasiaa käsittelevä taho
Tiivistettynä: Tämä artikkeli on yleisluonteinen tietopaketti. Se ei ole yksilöllinen oikeudellinen tai lääketieteellinen neuvo.

Jätä kommentti

Kommentit ovat julkisia. Älä lisää arkaluonteisia henkilötietoja tai potilasasiakirjoja.