Potilasvahinkoprosessi vaihe vaiheelta – mistä on kyse?
Moni törmää potilasvahinkojärjestelmään vasta silloin, kun oma hoitopolku on jo ollut pitkä ja kuormittava. Silloin mieleen nousee usein monta kysymystä: Miten potilasvahinkoprosessi etenee? Kuinka kauan potilasvahinkoilmoituksen käsittely kestää? Mitä tapahtuu, jos en ole tyytyväinen potilasvahinkopäätökseen? Tämä artikkeli kokoaa selkokielellä yhteen potilasvahinkoprosessin päävaiheet ilmoituksesta päätökseen ja muutoksenhakuun.
Potilasvahinkoprosessin vaiheet lyhyesti
Ennen kuin mennään yksityiskohtiin, on hyödyllistä hahmottaa potilasvahinkoprosessi kokonaisuutena. Tyypillisesti prosessi voidaan jakaa seuraaviin vaiheisiin:
- Epäily potilasvahingosta ja tilanteen jäsentäminen
- Valmistautuminen potilasvahinkoilmoitukseen
- Potilasvahinkoilmoituksen jättäminen
- Potilasvahinkoilmoituksen käsittely ja selvitysvaihe
- Päätös potilasvahinkoasiassa
- Muutoksenhaku potilasvahinkopäätökseen
- Ratkaisun jälkeen tehtävät jatkotoimet
Seuraavissa kappaleissa käydään tämä potilasvahinkoprosessi vaihe vaiheelta läpi tarkemmin potilaan näkökulmasta.
1. Epäily potilasvahingosta ja tilanteen jäsentäminen
Potilasvahinkoprosessi alkaa käytännössä siitä, että potilas tai omainen alkaa epäillä potilasvahinkoa. Taustalla voi olla hoitovirhe, viivästynyt diagnoosi, leikkauksen komplikaatio, infektio tai muu tilanne, jossa hoito ei ole mennyt odotetulla tavalla. Tässä vaiheessa tärkeintä ei ole vielä tietää, onko kyse varmasti potilasvahingosta, vaan kerätä tiedot talteen ja jäsentää tilannetta.
- Kirjaa ylös hoitotapahtumien aikajana: Missä hoidettiin, milloin ja mitä tehtiin
- Kirjaa oireet ja niiden muutokset: Milloin ne alkoivat, miten ne pahenivat tai muuttuivat
- Kirjaa seuraukset: Miten epäilty potilasvahinko on vaikuttanut arkeen, toimintakykyyn ja työhön
- Keskustele hoitopaikan tai potilasasiamiehen kanssa, jos jokin kohta jää epäselväksi
Tässä vaiheessa potilas voi myös pohtia, onko ensisijainen tavoite selvittää hoidon laatua, tehdä muistutus hoitopaikalle vai viedä asia suoraan potilasvahinkojärjestelmään potilasvahinkoilmoituksella.
2. Valmistautuminen potilasvahinkoilmoitukseen
Ennen kuin varsinainen potilasvahinkoilmoitus tehdään, hyvä valmistautuminen helpottaa sekä kirjoittamista että myöhempää käsittelyä. Potilasvahinkoprosessin kannalta tässä vaiheessa rakennat “selkärangan” koko asialle.
- Hanki potilasasiakirjat: Hoitoyhteenvedot, leikkaus- ja toimenpidekertomukset, tutkimustulokset
- Laadi yksinkertainen aikajana: Ensimmäiset oireet, hoitoon hakeutuminen, tutkimukset, toimenpiteet, komplikaatiot
- Kirjoita omin sanoin, mikä hoitoketjussa mielestäsi meni pieleen
- Kuvaa seuraukset: Miten tilanne on vaikuttanut toimintakykyyn, arkeen ja ansioihin
Valmistautumisvaiheessa voi olla hyödyllistä lukea erillinen opas potilasvahinkoilmoituksen tekemisestä, jotta ymmärrät, mitä lomakkeessa tullaan kysymään ja mitä tietoja erityisesti tarvitaan.
3. Potilasvahinkoilmoituksen jättäminen
Kun olet koonnut keskeiset tiedot, seuraava askel potilasvahinkoprosessissa on varsinainen potilasvahinkoilmoitus. Potilasvahinkoilmoitus tehdään yleensä lomakkeella tai sähköisessä palvelussa potilasvahinkoasioita käsittelevän tahon ohjeiden mukaan.
- Täytä henkilötietosi ja yhteystietosi huolellisesti
- Kuvaa hoitopaikat ja hoitojaksot, joihin epäilty potilasvahinko liittyy
- Kerro selkeästi, mitä on tapahtunut, mikä meni mielestäsi pieleen ja mitä seurauksia siitä on ollut
- Liitä mukaan olennaiset potilasasiakirjat ja muut keskeiset liitteet
Potilasvahinkoilmoituksessa ei tarvitse käyttää lääketieteellistä kieltä. Tärkeintä on selkeä, johdonmukainen kuvaus siitä, miten hoito eteni, missä vaiheessa epäilty vahinko tapahtui ja miten se on vaikuttanut sinuun.
4. Potilasvahinkoilmoituksen käsittely ja selvitysvaihe
Kun potilasvahinkoilmoitus on jätetty, potilasvahinkoprosessi siirtyy käsittelyvaiheeseen. Tässä vaiheessa potilasvahinkoasiaa käsittelevä taho kokoaa tietoja, pyytää tarvittaessa lisäselvityksiä ja tekee lääketieteellistä ja oikeudellista arviointia.
- Potilasvahinkoilmoituksen tiedot käydään läpi ja asia kirjataan käsittelyyn
- Hoitopaikalta pyydetään selvitys hoitotapahtumista ja tarvittaessa lisäasiakirjoja
- Tarvittaessa hankitaan asiantuntijalausuntoja esimerkiksi erikoislääkäreiltä
- Arvioidaan, täyttyvätkö potilasvahingon edellytykset potilasvakuutuslain näkökulmasta
Käsittelyvaihe voi kestää kuukausia. Potilaan kannattaa säilyttää kaikki uudet asiakirjat ja päätökset tallessa ja toimittaa lisäselvityksiä, jos niitä pyydetään. On myös hyvä tiedostaa, että potilasvahinkoprosessin aikataulut voivat vaihdella paljonkin asian laajuudesta ja selvitystarpeesta riippuen.
5. Päätös potilasvahinkoasiassa
Potilasvahinkoprosessi tuottaa lopulta kirjallisen päätöksen. Päätös on keskeinen asiakirja, sillä se kertoo sekä sen, katsotaanko kyseessä olleen korvattava potilasvahinko, että sen, millaisia korvauksia voidaan maksaa.
- Päätöksessä kerrotaan, onko potilasvahinko todettu korvattavaksi vai ei
- Perusteluissa selitetään, miten hoitoa ja vahinkoa on arvioitu ja mihin johtopäätökset perustuvat
- Päätöksessä kerrotaan, mitä korvauslajeja (esim. hoitokulut, ansionmenetys, haittakorvaukset) sovelletaan ja missä laajuudessa
- Muutoksenhakuohjeessa kerrotaan, miten ja missä ajassa päätökseen voi hakea muutosta
Kun saat potilasvahinkopäätöksen, sitä kannattaa lukea rauhassa useaan kertaan. Merkitse kohdat, joita et ymmärrä tai joiden kanssa olet eri mieltä, sillä ne ovat tärkeitä, jos harkitset muutoksenhakua potilasvahinkopäätökseen.
6. Muutoksenhaku potilasvahinkopäätökseen
Muutoksenhaku on keskeinen osa potilasvahinkoprosessia silloin, kun päätös ei tunnu oikealta tai perustelut jäävät epäselviksi. Muutoksenhaku potilasvahinkopäätökseen voi tarkoittaa esimerkiksi ratkaisusuosituspyyntöä tai muuta päätöksessä kuvattua valitustietä riippumattomalle taholle.
- Lue ensin huolellisesti päätöksen muutoksenhakuohje ja määräajat
- Kirjaa, mistä kohdista päätöksessä olet eri mieltä (hoitotapahtumien kuvaus, syy-yhteys, haitan arvio, korvausmäärät)
- Laadi selkeä, jäsennelty valitus tai ratkaisusuosituspyyntö, jossa kerrot, mitä muutosta haet ja miksi
- Liitä mukaan mahdolliset uudet asiakirjat, joita ei ole aiemmin huomioitu (lausunnot, uudet tutkimustulokset, ajantasaiset työkykyarviot)
Hyvässä valituksessa ei toisteta kaikkea alusta asti, vaan keskitytään päätöksen kannalta olennaisiin kiistakohtiin. Muutoksenhaun tarkoitus on saada riippumattoman tahon arvio siitä, onko päätös potilasvahingon ja korvausten osalta oikeudenmukainen ja lainmukainen.
7. Potilasvahinkoprosessi päätöksen jälkeen – mitä seuraavaksi?
Potilasvahinkoprosessi ei aina pääty ensimmäiseen päätökseen tai edes muutoksenhaun jälkeen. Päätöksen jälkeen on syytä miettiä, mitä käytännön seurauksia ratkaisulla on ja mitä itse haluat tehdä seuraavaksi.
- Jos saat myönteisen päätöksen, selvitä tarkasti, mitä korvauksia on myönnetty ja mihin ajanjaksoon ne kohdistuvat
- Jos päätös on osittain kielteinen tai korvaus tuntuu riittämättömältä, harkitse muutoksenhakua muutoksenhakuohjeen mukaisesti
- Jos potilasvahinko on vaikuttanut pysyvästi toimintakykyyn, selvitä myös muut etuudet (esim. Kela, työeläke, muut vakuutukset)
- Arvioi tarvittaessa asiantuntijan kanssa, onko tarvetta lisäselvityksille tai laajemmalle oikeudelliselle arviolle
Samanaikaisesti potilas voi käsitellä kokemusta myös potilasturvan ja laadun näkökulmasta: haluatko antaa palautetta hoitopaikalle, tehdä muistutuksen tai kantelun, jotta vastaavat tilanteet voidaan jatkossa välttää.
Usein kysyttyä: potilasvahinkoprosessi ja muutoksenhaku
Kuinka kauan potilasvahinkoprosessi kestää?
Potilasvahinkoprosessin kesto vaihtelee paljon. Osassa tapauksista päätös voidaan tehdä muutamassa kuukaudessa, mutta monimutkaisissa asioissa käsittely voi venyä selvästi pidemmäksi. Käsittelyaikaan vaikuttavat esimerkiksi tapauksen laajuus, tarvittavien asiakirjojen määrä, asiantuntijalausuntojen tarve ja se, kuinka nopeasti hoitopaikat ja muut tahot toimittavat selvitykset.
Pystynkö vaikuttamaan potilasvahinkoprosessin nopeuteen?
Et voi täysin hallita käsittelyaikaa, mutta voit helpottaa prosessia toimittamalla pyydetyt asiakirjat mahdollisimman nopeasti, huolehtimalla siitä, että yhteystietosi ovat ajan tasalla ja vastaamalla lisäselvityspyyntöihin viivytyksettä. Huolellisesti laadittu potilasvahinkoilmoitus ja hyvä valmistautuminen voivat myös vähentää tarvetta lisäkyselyille.
Miten usein potilasvahinkopäätöksiä muutetaan muutoksenhaussa?
Tilastollisesti osa potilasvahinkopäätöksistä muuttuu muutoksenhaun seurauksena, mutta suurta osaa päätöksistä ei muuteta. Muutoksenhaun menestyminen riippuu ennen kaikkea siitä, onko olemassa uutta tai aiemmin huomioimatonta selvitystä, onko päätöksessä selviä puutteita tai virheitä ja onko potilasvahingon arvioinnissa jäänyt jokin olennainen seikka vaille riittävää huomiota.
Tarvitsenko lakimiestä potilasvahinkoprosessissa?
Moni hoitaa potilasvahinkoprosessin alussa itse, mahdollisesti potilasasiamiehen avulla. Lakimiehen apu voi olla hyödyllinen erityisesti silloin, kun kyseessä on vakava ja pysyvä vahinko, ansionmenetykset ovat merkittäviä tai kun muutoksenhakuvaiheessa halutaan varmistua siitä, että kaikki olennaiset seikat tulevat esiin. Päätös asiantuntija-avun käyttämisestä on kuitenkin aina potilaan oma.
Lyhyt muistilista – potilasvahinkoprosessi vaihe vaiheelta
- Epäile potilasvahinkoa? Aloita kirjaamalla aikajana ja hankkimalla potilasasiakirjat
- Valmistaudu potilasvahinkoilmoitukseen huolellisella taustatyöllä
- Tee potilasvahinkoilmoitus selkeästi, käyttäen omia sanojasi
- Muista, että potilasvahinkoilmoituksen käsittely voi kestää – seuraa pyyntöjä ja toimita lisäselvitykset
- Kun saat päätöksen, lue se rauhassa ja merkitse kohdat, joita et ymmärrä tai joista olet eri mieltä
- Hyödynnä muutoksenhaku potilasvahinkopäätökseen, jos päätös tuntuu virheelliseltä tai epäoikeudenmukaiselta
- Muista tarkistaa määräajat ja kysyä tarvittaessa neuvoa potilasasiamieheltä tai muulta asiantuntijalta